Napuen taisteluista 310 vuotta

Maanantaina 19. helmikuuta Isossakyrössä järjestettiin Napuen taistelujen 310-vuotismuistotilaisuus.

Napue-Jotoksen päätapahtumapaikalla käytiin reilut 300 vuotta sitten yksi suuren Pohjan sodan merkittävimmistä taisteluista, kun Carl Gustaf Armfelldtin johtamat Ruotsin ja Suomen joukot pyrkivät pysäyttämään ylivoimaisen Venäjän etenemisen.

Venäjän joukkojen vahvuus Napuen taisteluissa oli 11 000 miestä, kun osin heikosti varustellusta paikallisesta nostoväestä koottu Suomen ja Ruotsin joukkojen vahvuus oli 5 500 miestä. Alivoimaisen Suomen joukosta kaatui 3 000 miestä Napuen paukkupakkasissa käydyissä taisteluissa.

Napuen taistelun jälkeen Venäjä sai haltuunsa Kyrönmaan alueen, joka käynnisti noin seitsemän vuotta kestäneen Isonvihan. Venäläisjoukot terrorisoivat Kyrönmaata, ryöstelle, tuhoten ja murhaten siviiliväestöä.

Isoviha päättyi Uudenkaupungin rauhaan vuonna 1721, jolloin Isostakyröstä oli jäljellä käytännössä enää vanha kirkko. Jälkipolvet ovat rakentaneet ja asuttaneet Kyrönmaan uudelleen sellaiseksi, kun sen nykyään tiedämme.

Napuen taistelu on yksi tunnetuimmista ja merkittävimmistä Suomessa käydyistä taisteluista ennen itsenäisyyden vuosia. Se oli myös pitkään taistelu, jossa kaatui eniten suomalaisia omaa maataan puolustaessaan.

”Himmetä ei muistot koskaan saa!”

Napuen taistelujen tietoa jälkipolville vievät eteenpäin muun muassa Napuen perinne ja tykit -yhdistys sekä Napuen mamsellit. Muistotilaisuudessa tykkiyhdistyksen väki oli sonnustautunut karoliiniasuihin, ja muistolaukaukset ammuttiin tykein ja musketein. Komennot jaettiin ajanhengissä ruotsiksi.

Valtakunnallinen syysjotos Napue-jotos järjestetään syyskuussa Isossakyrössä

Reserviläisurheiluliiton valtakunnallinen syysjotos järjestetään Isossakyrössä 6.-8. syyskuuta 2024. Syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna järjestettävään Napue-jotokseen odotetaan kilpailunjohtajan Antti Iivarin mukaan yli 200 kilpailijaa, jotka muodostavat nelihenkisiä partiota.

– Tavoite on kova, sillä koronan jälkeen jotokset ovat kokeneet hieman osallistujakatoa. Jos kuitenkin mietitään kultavuosia, niin Pohjanmaaltakin lähdettiin linja-autoilla jotoksiin ympäri Suomen, ja joukkuemäärä sadan paikkeilla, Iivari sanoo.

– Toivottavasti saamme mukaan taas useampia pohjalaisjoukkueita nyt, kun kisa on alueellisesti lähellä, hän lisää.

Valtakunnallinen jotos järjestetään ensimmäistä kertaa Isossakyrössä. Kilpailunjohtajan mukaan Isokyrö palvelee alueena erinomaisesti monipuolisen kisan järjestämisessä.

–Monesti viime vuotisissa jotoksissa on tukeuduttu varuskuntiin, mutta niitä ei tällä alueella ole. Avaamatta liikaa kisaa, meillä on kuitenkin mahdollisuus tehdä monenlaisia reittejä, koska esimerkiksi ampumaratoja on lähialueella paljon, Iivari sanoo.

Tapahtuman pääjärjestäjänä toimivat Isonkyrön Reserviupseerikerho ja Isonkyrön Reserviläiset yhteistyössä naapurikuntien reserviläisjärjestöjen sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Tapahtumaa tukevat Puolustusvoimat ja MPK.

– Yhteensä kolmipäiväisen kisan aikana tarvitaan suunnitelluilla reitti- ja joukkuemäärillä noin sata talkoolaista, Iivari kertoo.

Jotos haastaa kilpailijan monella osa-alueella

Jotos on reserviläisten maastotaitokilpailu, jossa edetään yleensä nelihenkisissä partioissa. Reittiä edetään ennalta määriteltyjen rastipisteiden kautta niin, että rasteilla on erilaisia tehtäviä. Tuomarit ja rastivalvojat arvostelevat suoritukset ja pisteyttävät ne.

Matkalla voi olla myös niin sanottuja kylmiä rasteja, eli yleensä kirjallisia tehtäviä, jonka vastaukset jätetään järjestäjälle jollain toisella rastilla tai maalissa.

Tehtävien aihealuekirjo on laaja. Mukana on sotilastehtäviä, ensiaputehtäviä, suunnistustehtäviä ja yleisempiä luontoon sekä luonnossa liikkumiseen liittyviä tehtäviä. Usein mukana on myös jotain paikallishistoriaan, paikallisiin paikkoihin tai muuhun liittyviä tehtäviä.

Napue-Jotoksella on kaksi sarjaa: sotilassarja ja reserviläissarja. Reserviläissarjan reitti on hieman sotilassarjaa lyhempi, mutta molemmat sarjat ovat tänä vuonna kolmipäiväisiä kilpailuja perjantaista sunnuntaihin.

Partiot kantavat mukanaan majoitus- ja ruokatarvikkeet, mutta järjestäjiltä on saatavilla kilpailun aikana vesitäydennystä. Partioilla on mukanaan myös pakollisia varusteita, kuten kompassi, puukko, naruja ja muita, jotka määritellään erikseen säännöissä.

Kisapäivien aikana partio etenee maastossa, jonka jälkeen yöksi tullaan majoituspaikalle. Majoituspaikkoja voi olla useampi kuin yksi. Kisan aikana kaikki varusteet pitää siis kulkea mukana.

Valtakunnallisia jotoksia järjestetään vuoden aikana kaksi: syysjotos ja talvijotos. Lisäksi pienempiä alueellisia jotoksia voidaan järjestää eri puolella Suomea vuoden mittaan. Talvijotoksella edetään hiihtäen. Mukaan jotoskalenteriin on todennäköisesti tulossa muitakin variaatioita.

Kilpailijoiden ilmoittautuminen Napue-Jotokselle tapahtuu Resulin ilmoittautumislomakkeen kautta, joka avautuu myöhemmin keväällä. Vapaaehtoiseksi toimitsijaksi ilmoittautuminen avautuu www.napuejotos.fi -sivustolla lähiaikoina. Seuraa tiedotusta!

Syysjotos järjestetään Isossakyrössä syyskuussa 2024

Reserviläisten syysjotos järjestetään Isossakyrössä 06.-08.09.2024. Vuoden 2024 syysjotoksen nimi Napue-Jotos juontaa juurensa Isonkyrön Napuen kylään, jonka läheisyydessä käytiin Suuren pohjan sodan kulkua merkittävästi ohjannut Napuen taistelu vuonna 1714. Napuen taisteluista tulee helmikuussa 2024 kuluneeksi 310 vuotta.

Lisätietoja tapahtumasta myöhemmin. Tervetuloa Isoonkyröön!